valmennukset

Muutos alkaa usein siitä, että pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan itseään.

Varaa maksuton kartoitus !

AJATUKSESTA OIVALLUKSEEN Valmennuksessa tutkimme sitä, mitä arjessasi tapahtuu – ja kokeilemme, voisiko jokin olla toisin. Ajatus → havainto Valmennuksessa ajatus muuttuu ensin oman elämän havainnoinniksi. Esimerkki: ”Huomaan, että aina kun saan palautetta työstäni, ajattelen heti, etten ole tarpeeksi hyvä.” Tässä valmentaja voi auttaa asiakasta pysähtymään kolmion äärelle: • Ajatus: En ole tarpeeksi hyvä. • Tunne: Epävarmuus, häpeä, ahdistus. • Toiminta: Vetäydyn, selittelen tai alan tehdä enemmän kuin tarvitsisi. Oleellista ei ole vain tunnistaa kolmion osia, vaan huomata niiden välinen kehä. Havainto → oivallus Seuraavaksi tutkitaan, mitä havainnosta voidaan oppia. Esimerkki: ”Ehkä ongelma ei olekaan palaute itsessään. Reagoin siihen sen perusteella, mitä olen oppinut ajattelemaan itsestäni.” Tai: ”Olen huomannut, että alan vältellä tilanteita, joissa voisin epäonnistua. Välttely helpottaa hetkeksi, mutta samalla vahvistaa ajatusta siitä, etten pysty.” Tässä syntyy valmennuksen kannalta tärkeä oivallus: En voi aina valita ensimmäistä ajatustani tai tunnetta, mutta voin opetella vaikuttamaan siihen, mitä teen seuraavaksi. Oivallus → kokeilu Valmennuksessa oivallus ei jää ajatukseksi. Sitä kokeillaan käytännössä omassa elämässä. Esimerkki: • Vanha tapa: Saan palautetta → ajattelen epäonnistuneeni → tunnen riittämättömyyttä → vetäydyn. • Uusi kokeilu: Saan palautetta → pysähdyn ennen tulkintaa → kysyn itseltäni ”Mitä tässä oikeastaan sanottiin?” → erotan faktan omasta tulkinnastani → toimin palautteen perusteella. Seuraavalla tapaamisella tutkitaan: Mitä tapahtui? Mitä huomasit? Mikä muuttui? Mitä kannattaa kokeilla seuraavaksi? Tämä tekee valmennuksesta hyvin konkreettista.

Ne vaikuttavat toisiinsa - ja yhdessä muokkaavat kokemaasi arkea.

PIENI MUUTOS YHDESSÄ NÄISTÄ VAIKUTTAA KOKO KOLMIOON.

KOGNITIIVINEN KOLMIO Tunteiden, ajatusten ja toiminnan yhteys

MIHIN VALMENNUS PERUSTUU? Valmennuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymistieteeseen. Yhtenä valmennuksen työkaluna käytämme kognitiivista kolmiota, joka auttaa hahmottamaan ajatusten, tunteiden ja toiminnan välistä yhteyttä. Se, miten tulkitsemme tilanteita, vaikuttaa siihen, mitä tunnemme ja miten toimimme. Toisaalta myös tunteet ja toiminta muokkaavat ajatuksiamme. Näin syntyy kehiä, jotka voivat joko ylläpitää tuttua tapaa toimia – tai parhaimmillaan avata mahdollisuuden muutokseen. Valmennuksessa pysähdymme näiden yhteyksien äärelle. Kun opimme tunnistamaan omia ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja, voimme alkaa kyseenalaistaa vanhoja uskomuksia, kuulla tunteiden viestejä ja tehdä tietoisempia valintoja. Muutos ei aina vaadi suurta elämän remonttia. Joskus yksi uusi näkökulma, tunne tai pieni teko voi olla alku merkittävälle muutokselle.

Valmennus toteutetaan etäyhteydellä, joten voit osallistua mistä tahansa. Jokainen tapaaminen on luottamuksellinen ja etenee sinun tavoitteidesi sekä elämäntilanteesi mukaan. Valmennuksessa pysähdymme yhdessä tutkimaan sitä, mikä on sinulle juuri nyt tärkeää.

VALMENNUKSEEN SISÄLTYY:

• yksilölliset etävalmennukset • sovitut yhteydenotot tapaamisten välillä • turvallinen ja täysin luottamuksellinen tila • eteneminen sinun tarpeidesi mukaan • luovia harjoituksia ja tehtäviä • rentoutus- ja mielikuvaharjoituksia

VALMENNUKSEN AVULLA VOIT: • selkeyttää ajatuksiasi • löytää uusia näkökulmia • vahvistaa itsetuntemustasi • tehdä päätöksiä levollisemmin • pysähtyä erilaisten tunteiden äärelle • lisätä hyvinvointia arjessa • löytää uudelleen suunnan silloin, kun elämä tuntuu pysähtyneen.

MITÄ ON HOLISTINEN RATKAISUKESKEINEN VALMENNUS? "Holistinen" tarkoittaa sitä, että huomioimme ihmisen kaikki elämän osa-alueet – esimerkiksi työn, ihmissuhteet, hyvinvoinnin, arvot, ajatukset, tunteet ja arjen toimintatavat. Usein haasteet tai tyytymättömyys eivät synny vain yhdestä asiasta, vaan useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. "Ratkaisukeskeinen" tarkoittaa puolestaan sitä, että emme jää pitkäksi aikaa analysoimaan ongelmia, vaan keskitymme löytämään uusia näkökulmia, voimavaroja ja käytännön keinoja edetä kohti toivottua muutosta. MITÄ VALMENNUKSESSA TEHDÄÄN? Valmennuksessa pysähdytään tutkimaan esimerkiksi: Mikä elämässä kuormittaa tai aiheuttaa tyytymättömyyttä. Mitä todella haluat ja tarvitset juuri nyt. Mitkä uskomukset, toimintatavat tai ajatusmallit voivat estää etenemistä. Millaisia voimavaroja sinulla jo on käytössäsi. Lisäksi rakennetaan konkreettisia toimintasuunnitelmia arkeesi.

VALMENNUS

TUNTEET Tunteet eivät ole ongelma – ne yrittävät kertoa jotain. Kaikkia tunteita ei tarvitse jakaa hyviin tai huonoihin. Jokaisella tunteella on tehtävänsä ja viestinsä – myös niillä, joita mieluiten väistäisimme. Joskus pää ja sydän eivät oikein puhu samaa kieltä. Tunteen tunnistaminen ja sen äärelle pysähtyminen auttavat kuulemaan, mitä sen takana todella on: Mitä tarvitsen juuri nyt? Mitä tämä tunne yrittää kertoa? Valmennuksessa opettelemme tunnistamaan tunteita, vahvistamaan myönteisiä kokemuksia ja päästämään irti siitä, mikä ei enää palvele.

AJATUKSET Kaikki ajatukset eivät kerro totuutta. Mielessämme kulkee jatkuvasti ajatuksia – osa tietoisia, osa huomaamattomia. Jotkut niistä ovat uskomuksia, jotka ovat kulkeneet mukanamme pitkään ja alkaneet tuntua faktoilta. Pysähtymällä niiden äärelle voimme kysyä: Onko tämä ajatus totta – vai voisinko nähdä asian toisin? Sillä se, miten ajattelemme, vaikuttaa siihen, mitä tunnemme, miten toimimme ja millaisia lopputuloksia saamme.

TOIMINTA Se, mitä teemme, vahvistaa sitä, mitä ajattelemme ja tunnemme. Kun jokin tunne tuntuu vaikealta, saatamme alkaa vältellä, piilotella tai toimia vastoin itseämme. Silloin syntyy helposti kehä: ajatus synnyttää tunteen, tunne ohjaa toimintaa – ja toiminta vahvistaa alkuperäistä ajatusta. Mutta kehän voi katkaista. Kun opimme tunnistamaan omat toimintatapamme, voimme alkaa valita toisin – pienin askelin kohti sitä, mikä tuntuu hyvältä ja merkitykselliseltä. Myönteiset kokemukset ja teot vahvistavat vähitellen myös uusia ajatuksia ja tunteita.

VALMENNUKSEEN SISÄLTYY:

VALMENNUS

MITÄ ON HOLISTINEN RATKAISUKESKEINEN VALMENNUS? "Holistinen" tarkoittaa sitä, että huomioimme ihmisen kaikki elämän osa-alueet –esimerkiksi työn, ihmissuhteet, hyvinvoinnin, arvot, ajatukset, tunteet ja arjen toimintatavat. Usein haasteet tai tyytymättömyys eivät synny vain yhdestä asiasta, vaan useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. "Ratkaisukeskeinen" tarkoittaa puolestaan sitä, että emme jää pitkäksi aikaa analysoimaan ongelmia, vaan keskitymme löytämään uusia näkökulmia, voimavaroja ja käytännön keinoja edetä kohti toivottua muutosta. MITÄ VALMENNUKSESSA TEHDÄÄN? Valmennuksessa pysähdytään tutkimaan esimerkiksi: mikä elämässä kuormittaa tai aiheuttaa tyytymättömyyttä mitä todella haluat ja tarvitset juuri nyt mitkä uskomukset, toimintatavat tai ajatusmallit voivat estää etenemistä millaisia voimavaroja sinulla jo on käytössäsi Lisäksi rakennetaan konkreettisia toimintasuunnitelmia arkeesi

AJATUKSESTA OIVALLUKSEEN Valmennuksessa tutkimme sitä, mitä arjessasi tapahtuu – ja kokeilemme, voisiko jokin olla toisin. Ajatus → havainto Valmennuksessa ajatus muuttuu ensin oman elämän havainnoinniksi. Esimerkki: ”Huomaan, että aina kun saan palautetta työstäni, ajattelen heti, etten ole tarpeeksi hyvä.” Tässä valmentaja voi auttaa asiakasta pysähtymään kolmion äärelle: • Ajatus: En ole tarpeeksi hyvä. • Tunne: Epävarmuus, häpeä, ahdistus. • Toiminta: Vetäydyn, selittelen tai alan tehdä enemmän kuin tarvitsisi. Oleellista ei ole vain tunnistaa kolmion osia, vaan huomata niiden välinen kehä. Havainto → oivallus Seuraavaksi tutkitaan, mitä havainnosta voidaan oppia. Esimerkki: ”Ehkä ongelma ei olekaan palaute itsessään. Reagoin siihen sen perusteella, mitä olen oppinut ajattelemaan itsestäni.” Tai: ”Olen huomannut, että alan vältellä tilanteita, joissa voisin epäonnistua. Välttely helpottaa hetkeksi, mutta samalla vahvistaa ajatusta siitä, etten pysty.” Tässä syntyy valmennuksen kannalta tärkeä oivallus: En voi aina valita ensimmäistä ajatustani tai tunnetta, mutta voin opetella vaikuttamaan siihen, mitä teen seuraavaksi. Oivallus → kokeilu Valmennuksessa oivallus ei jää ajatukseksi. Sitä kokeillaan käytännössä omassa elämässä. Esimerkki: • Vanha tapa: Saan palautetta → ajattelen epäonnistuneeni → tunnen riittämättömyyttä → vetäydyn. • Uusi kokeilu: Saan palautetta → pysähdyn ennen tulkintaa → kysyn itseltäni ” Mitä tässä oikeastaan sanottiin?” → erotan faktan omasta tulkinnastani → toimin palautteen perusteella. Seuraavalla tapaamisella tutkitaan: Mitä tapahtui? Mitä huomasit? Mikä muuttui? Mitä kannattaa kokeilla seuraavaksi? Tämä tekee valmennuksesta hyvin konkreettista.

Muutos alkaa usein siitä, että pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan itseään.